Yleissopimus on tehokas väline, joka auttaa vammaisia, paikallisyhteisöjä ja hallituksia löytämään keinoja vammaisten oikeuksien kunnioittamiseksi kehittämällä oikeudellisia, poliittisia ja käytännön toimenpiteitä ja panemalla ne täytäntöön.

Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 33 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että sopimuspuolet perustavat rakenteen, jonka avulla edistetään, suojellaan ja seurataan vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa. Näin varmistetaan, että yleissopimuksen edellyttämät toimet vastaavat vaatimuksia ja että ne toteutetaan tehokkaasti ja tuloksellisesti.

Vammaisyleissopimuksen sopimuspuolena EU on nimennyt tällaisen rakenteen EU:n toimivaltaan kuuluvia asioita varten, kuten

• EU:n lainsäädäntö ja politiikka: syrjimättömyys, matkustajien oikeudet, EU:n tarjoama rahoitus jne.
• EU:n julkinen hallinto: henkilöstövalinta, oikeus tutustua asiakirjoihin jne.

EU:n CRPD-rakenne täydentää kansallisia seurantarakenteita, jotka vastaavat vammaisyleissopimuksen edistämisestä, suojelemisesta ja valvomisesta EU:n jäsenvaltioissa.

EU:n CRPD-rakenne aloitti toimintansa vuonna 2013 ja se perustuu komission ehdotukseen, jonka Euroopan unionin neuvosto hyväksyi vuonna 2012.

Jäsenet

EU:n CRPD-rakenteen jäseniä ovat

• Euroopan parlamentti
• Euroopan oikeusasiamies
• Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA)
• Euroopan vammaisfoorumi (EDF)

Euroopan komissio oli jäsenenä loppuvuoteen 2015 asti, jolloin se ilmoitti eroavansa jäsenyydestä, kun vammaisyleissopimuksen komitea oli julkaissut EU:ta koskevat loppupäätelmät. Tämän ilmoituksen mukaisesti Euroopan komissio ei enää osallistu EU:n CRPD-rakenteen toimintaan.

Mitä jäsenet tekevät?

Toimivaltuuksiensa ja tehtäviensä mukaisesti jäsenet toimivat yhdessä

• edistääkseen,
• suojellakseen ja
• valvoakseen

vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa EU:ssa.

EU:n CRPD-rakenne osallistuu aktiivisesti myös vammaisyleissopimuksen komitean seurantaprosessiin, jossa tarkastellaan yleissopimuksen täytäntöönpanoa EU:ssa. Vammaisyleissopimuksen komitea on vammaisyleissopimuksen niin kutsuttu sopimuselin, jonka tehtävä on arvioida, täyttävätkö vammaisyleissopimuksen sopimuspuolet velvoitteensa.

Ensimmäinen vammaisyleissopimuksen (CRPD) täytäntöönpanoa EU:ssa koskeva tarkastelu toteutettiin vuonna 2015, ja ensimmäisen tarkastelun jälkeen vammaisyleissopimuksen komitea ilmoitti, että toinen ja kolmas tarkastelu tehdään yhdessä vuonna 2020.

Miten toimitaan käytännössä?

EU:n CRPD-rakenteen jäsenet jakavat tietoa ja ottavat huomioon toistensa toiminnan. Ne sopivat työohjelmasta, joka voi sisältää useiden jäsenten tai koko EU:n CRPD-rakenteen toteuttamia toimia.

EU:n CRPD-rakenteen puheenjohtaja nimitetään vuodeksi, ja tehtävä kiertää. Puheenjohtaja edistää kollegisen vastuun periaatetta, joka on olennainen osa EU:n CRPD-rakenteen toimintamenetelmiä. Oikeusasiamies on tällä hetkellä EU:n CRPD-rakenteen puheenjohtaja.

EU:n CRPD-rakenteen sihteeristö, joka myös nimitetään kahdeksi vuodeksi kerrallaan, koordinoi kokousten järjestelyjä ja valmisteluja. Euroopan unionin perusoikeusvirasto toimii tällä hetkellä EU:n CRPD-rakenteen sihteeristönä.

• Toimintasäännöt (puheenjohtajan ja sihteeristön tehtävät, työskentelymenetelmät)

EU:n CRPD-rakenne kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa. Päätökset tehdään yksimielisesti.

• Kokousten asialistat ja pöytäkirjat

Kansalliset seurantarakenteet

EU:n CRPD-rakenne täydentää EU:n jäsenvaltioiden kansallisia seurantarakenteita, jotka vastaavat vammaisyleissopimuksen edistämisestä, suojelemisesta ja valvomisesta sekä sen täytäntöönpanosta kansallisella tasolla. Kansallisten seurantarakenteiden muoto voi vaihdella, ja ne voivat koostua useista organisaatioista, kuten

• kansallisista tasa-arvoelimistä,
• oikeusasiamiehistä,
• kansallisista ihmisoikeusjärjestöistä,
• seurantakomiteoista, joihin osallistuu vammaisten oikeuksia valvovien järjestöjen edustajia.

EU:n CRPD-rakenteella pyritään lisäämään kansallisten seurantarakenteiden synergiavaikutuksia. Se esimerkiksi kokoontuu vuosittain EU:n jäsenvaltioiden kansallisten seurantamekanismien edustajien kanssa jakaakseen tietoa ja koordinoidakseen toimia.

Seurantaverkostot

Jotkin kansallisten seurantarakenteiden jäsenet osallistuvat eurooppalaiseen yhteistyöhön:

• Kansallisten ihmisoikeusjärjestöjen eurooppalaisen verkoston (ENNHRI) YK:n vammaisyleissopimusta käsittelevä työryhmä kokoaa yhteen ne kansalliset ihmisoikeusjärjestöt, jotka kuuluvat kansallisiin seurantarakenteisiin. Joillakin EU:n CRPD-rakenteen jäsenillä – Euroopan oikeusasiamiehellä, Euroopan unionin perusoikeusvirastolla ja Euroopan vammaisfoorumilla – on tarkkailijan asema.
• Tasa-arvoelinten eurooppalainen verkosto Equinet kokoaa yhteen yli 40 järjestöä EU:n kaikista 28 jäsenvaltiosta sekä Albaniasta, entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta, Montenegrosta, Norjasta ja Serbiasta. Verkoston järjestöillä on valtuudet torjua muun muassa vammaisuuden perusteella tapahtuvaa syrjintää.
• Euroopan oikeusasiamiesten verkosto käsittää 95 toimistoa 36:ssa Euroopan maassa. Jotkin sen jäsenistä toimivat YK:n yleissopimuksen seurantaeliminä.