Vuonna 2020 perusoikeuksien suojelussa
tapahtui sekä edistystä että takaiskuja. Euroopan
unionin perusoikeusviraston (FRA) vuoden 2021
perusoikeusraportissa tarkastellaan perusoikeuksien
tilanteen kehitystä pääpiirteissään ja tuodaan esiin
sekä saavutuksia että jäljellä olevia huolenaiheita.
Tässä tiivistelmässä esitetään keskeiset
näkemykset perusoikeusviraston toisesta
perusoikeuksia koskevaan tutkimukseen
perustuvasta pääkertomuksesta. Tutkimuksessa
kerättiin noin 35 000 henkilöltä tietoa heidän
kokemuksistaan, näkemyksistään ja mielipiteistään
joukosta aiheita, jotka koskevat eri tavoin
ihmisoikeuksia.
Euroopan unionin perusoikeusviraston tekoälyä ja perusoikeuksia koskevassa raportissa esitetään konkreettisia esimerkkejä siitä, miten yritykset ja julkishallinnon yksiköt EU:ssa käyttävät tai yrittävät käyttää tekoälyä. Siinä keskitytään neljään keskeiseen alaan – sosiaalietuuksiin, ennakoivaan poliisitoimintaan, terveyspalveluihin ja kohdennettuun mainontaan. Raportissa käsitellään mahdollisia vaikutuksia perusoikeuksiin ja analysoidaan, miten nämä oikeudet otetaan huomioon tekoälysovellusten käytössä tai kehittämisessä.
Kansalliset ihmisoikeusinstituutiot ovat olennainen osa eri maiden ihmisoikeuksien suojelujärjestelmää. Instituutiot lisäävät tietoisuutta ihmisoikeuksista, antavat neuvontaa, seuraavat viranomaisten toimintaa ja saattavat niitä vastuuseen. Näin niillä on keskeinen rooli tämän päivän suurten ihmisoikeushaasteiden parissa luovimisessa. Ne puuttuvat sekä syrjinnän ja epätasa-arvon kaltaisiin jatkuviin huoliin että uusiin kysymyksiin, joita ovat muun muassa tekoälyn ja covid-19- pandemian vaikutukset ihmisoikeuksiin.
Tässä tiivistelmässä esitetään keskeiset
näkemykset FRA:n ensimmäisestä
perusoikeustutkimusta koskevasta kertomuksesta.
Tutkimuksessa kerättiin noin 35 000 henkilöltä
tietoa heidän kokemuksistaan, näkemyksistään ja
mielipiteistään joukosta aiheita, jotka koskevat eri
tavoin ihmisoikeuksia.
Vuonna 2019 perusoikeuksien suojelussa tapahtui sekä
edistystä että takaiskuja. Euroopan unionin
perusoikeusviraston (FRA) vuoden 2020
perusoikeusraportissa tarkastellaan perusoikeuksien
tilanteen kehitystä pääpiirteissään ja tuodaan esiin
sekä saavutuksia että jäljellä olevia huolenaiheita.
Julkaisussa on FRA:n lausuntoja pääasiallisesta
kehityksestä käsitellyillä aihealueilla sekä
yleiskatsaus lausuntojen perustana olevaan näyttöön.
Siinä esitetään tiivis ja informatiivinen yhteenveto
perusoikeuksien keskeisistä haasteista, joihin EU:n ja
sen jäsenvaltioiden on vastattava.
Tämä esite auttaa virkamiehiä ja viranomaisia kertomaan turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille ymmärrettävällä ja helposti saavutettavalla tavalla sormenjälkien käsittelystä Eurodacissa.
Tässä raportissa esitellään yhteenveto Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) toisesta laajamittaisesta EU:n laajuisesta maahanmuuttajia ja vähemmistöjä koskevasta kyselytutkimuksesta (EU-MIDIS II). Siinä tarkastellaan lähes 6 000 afrikkalaistaustaisen henkilön kokemuksia EU:n 12 jäsenvaltiossa. Tulokset osoittavat, että EU:ssa asuvat afrikkalaistaustaiset henkilöt kärsivät laajamittaisista ja sitkeistä ennakkoluuloista ja syrjäytymisestä vielä lähes 20 vuotta EU:n
syrjinnänvastaisen lainsäädännön hyväksymisen jälkeen
Kotijäsenvaltionsa ulkopuolella EU:ssa ilman vanhempiaan oleskelevat lapset -käsikirjan
tarkoituksena on tehostaa lastensuojelusta vastaavien tahojen toimintaa heidän kohdatessaan
tällaisia lapsia. Näiden tyttöjen ja poikien suojelu on ensiarvoisen tärkeää. Se on myös EU:n
jäsenvaltioiden velvollisuus kansainvälisen ja eurooppalaisen lainsäädännön nojalla. Oppaassa
keskitytään ihmiskaupan lapsiuhreihin ja vaarassa oleviin lapsiin komission vuonna 2017
antamassa, ihmiskaupan vastaisten toimien tehostamista koskevassa tiedonannossa vahvistetun
tavoitteen mukaisesti. Siinä käsitellään myös tämän rikollisuuden muodon tunnistettuja malleja ja
sukupuolispesifisiä piirteitä.
Vuonna 2018 perusoikeuksien suojelussa tapahtui sekä edistystä että vastoinkäymisiä. Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) vuoden 2019 perusoikeusraportissa tarkastellaan perusoikeuksien tilanteen kehitystä pääpiirteissään ja tuodaan esiin sekä saavutuksia että jäljellä olevia huolenaiheita. Julkaisussa on FRA:n lausuntoja pääasiallisesta kehityksestä käsitellyillä aihealueilla sekä yleiskatsaus lausuntojen perustana olevaan näyttöön.
Jäsenvaltioilla on yksiselitteinen velvollisuus edistää perusoikeuskirjan soveltamista. Näissä maakohtaisissa koosteissa tuetaan tuota velvollisuutta antamalla esimerkkejä perusoikeuskirjan käytöstä ja esittämällä, miten se tuo lisäarvoa.
Tässä yhteenvedossa esitetään juutalaisten kokemuksia viharikoksista, syrjinnästä ja antisemitismistä Euroopan unionissa koskevan FRA:n toisen tutkimuksen tärkeimmät tulokset. Tutkimus on maailmanlaajuisesti suurin koskaan tehty tutkimus juutalaisista.
Kyseessä on erittäin nykyaikainen ihmisoikeuksien luettelo, jossa on monia sellaisia
oikeuksia, joita ei ole vakiintuneissa oikeusluetteloissa. Paperilla perusoikeuskirja
näyttääkin hyvältä. Ne, jotka tuntevat EU:n oikeuden pääperiaatteet, pystyvät tavallisesti sanomaan välittömästi, että peruskirja sitoo EU:ta aina ja jäsenvaltioita vain
silloin, kun ne ”soveltavat unionin oikeutta”. Mitä tämä usein siteerattu perusoikeuskirjan 51 artiklan kohta sitten todella tarkoittaa?
Näihin kymmeneen ratkaisuun on koottu keskeiset seikat, joita eri alojen viestijät ja alan toimijat ovat ottaneet esiin perusoikeusviraston asiantuntijakokouksissa, alan toimijoiden seminaareissa ja kohderyhmien kokouksissa vuosina 2017 ja 2018.
Tieto- ja viestintätekniikoiden nopea kehitys on kasvattanut vankan tietosuojan tarvetta. Tämä oikeus
vahvistetaan sekä Euroopan unionin (EU) että Euroopan neuvoston säädöksissä. Tekniikan kehittymisen
myötä esimerkiksi tarkkailun, telepakkokeinojen ja tietojen säilyttämisen rajat ovat väljentyneet asettaen
uusia ja merkittäviä haasteita tämän tärkeän oikeuden turvaamiselle. Tämän käsikirjan tarkoituksena
on tarjota tietosuojaoikeuteen liittyvää tietoa oikeusalan ammattilaisille, jotka eivät ole erikoistuneet
tähän kehittyvään oikeuden alaan.
Euroopan unionin kansalaisjärjestöillä on olennaisen tärkeä tehtävä perusoikeuksien edistämisessä, mutta niiden tehtävä on vaikeutunut – sekä oikeudellisten että käytännön rajoitusten vuoksi. Kaikissa EU:n jäsenvaltioissa on haasteita, mutta niiden luonteessa ja laajuudessa on maakohtaisia eroja. Tästä aiheesta ei yleisesti ole tietoa eikä tutkimusta – ei myöskään vertailevaa tutkimusta.
Siksi perusoikeusviraston raportissa tarkastellaan niiden haasteiden eri tyyppejä ja malleja, joita ihmisoikeuksien parissa työskentelevät kansalaisjärjestöt kohtaavat EU:ssa. Siinä esitellään myös lupaavia käytäntöjä, joilla näitä huolestuttavia malleja voidaan torjua.
Terrorismin, kyberhyökkäysten ja kehittyneiden rajat ylittävien rikollisverkostojen EU:lle aiheuttama uhka kasvaa kasvamistaan, mikä lisää tiedustelupalvelujen työn kiireellisyyttä, monimutkaisuutta ja kansainvälisyyttä. Tällainen työ voi häiritä suuresti perusoikeuksia, erityisesti yksityisyyttä ja tietosuojaa. Jatkuvat tekniset edistysaskeleet voivat pahentaa tällaisen häirinnän uhkaa, mutta tehokkaalla valvonnalla ja oikeussuojakeinoilla voidaan lieventää väärinkäytösten mahdollisuutta.
Syrjintä kielletään Euroopan syrjinnänvastaisessa lainsäädännössä, joka käsittää EU:n syrjimättömyysdirektiivit sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen 14 artiklan ja 12. lisäpöytäkirjan. Kielto yksilöidään syrjinnän olosuhteiden ja syiden perusteella. Tässä käsikirjassa tutkitaan edellä mainittuihin lähteisiin perustuvaa Euroopan syrjinnänvastaista lainsäädäntöä kahtena toisiaan täydentävänä järjestelmänä. Niistä käsitellään jompaakumpaa siltä osin, kuin ne eivät ole päällekkäisiä, ja tuodaan esille mahdollisia eroja.
Tutkimuksessa mukana olleista romaneista 80 prosenttia eli alle oman maansa köyhyysriskirajan, joka kolmannen romanin
kotona ei ollut juoksevaa vettä, joka kolmannen romanilapsen kotona joku oli mennyt nälkäisenä nukkumaan vähintään kerran
edellisen kuukauden aikana ja koulutuksen osa-alueella romanilapset olivat jäljessä ikätovereistaan, jotka eivät ole romaneja.
Raportista käy ilmi huolestuttava, joskin väistämätön, todellisuus: Euroopan unionin suurin etninen vähemmistö kokee edelleen
syrjintää eikä sillä ole yhdenvertaista mahdollisuutta moniin elintärkeisiin palveluihin.